SDP:n Seppo Eskelinen: Onko hallitus luovuttanut väylien korjausvelan suhteen?
– Ensin hallitus oli valmis rahoittamaan teiden kunnossapitoa vaikka hölmöläisten keinoin lapioimalla kuoppiin valtion kertaluonteisia omaisuustuloja. Nyt asfaltointiprojekti alkaa olla ohi ja hallitus on ilmoittanut alentavansa jo ensi vuonna perusväylänpidon pysyvää rahoitusta 30 miljoonalla. Onko hallitus siis luovuttanut väylien korjausvelan suhteen, valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston sekä liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen, kansanedustaja Seppo Eskelinen (sd.) kysyy.
Eskelinen huomauttaa hallituksen toimivan täysin päinvastoin kuin Marinin hallitus, joka nosti perusväylänpidon pysyvää rahoitusta 200 miljoonalla vuodessa.
– Ministeri Ranne on juuri korostanut, että korjausvelka on saatava kuriin ja tähän vaaditaan isoja satsauksia ja ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä. Orpon–Purran hallitus kuitenkin kaivaa maata väylien kunnossapidon rahoituksen alta vähentämällä perusväylänpidon pysyviä määrärahoja vuosi vuodelta, kunnes vuonna 2030 rahoitus supistuu jo lähes 40 miljoonalla eurolla lisää aiempien päätösten lisäksi. Päätös on tehty huolimatta siitä, että korjausvelka tämänkin hallituksen aikana on vain kasvanut.
– Valtakunnallisen Liikenne 12 -suunnitelman perusväylänpidon rahoitustason rajuista heikennyksistä Väylävirasto arvioi, että pääväylienkin kunto vaarantuu. Näyttää siltä, että suunnitelma siis revitään auki jo ennen sen musteen kuivumista, Eskelinen moittii.
– Kun rahat eivät riitä edes pääteiden korjauksiin, niin miten käy Suomen alemman tieverkon korjausten? Selvää on, että huonokuntoisten tieosuuksien määrä tulee kasvamaan ja erityisesti vähäliikenteiselle tieverkolle on luvassa nopeus- ja painorajoituksia. Tämä haastaa aluetaloutta laittamalla koetukselle sujuvan arjen, elinkeinotoiminnan ja jopa huoltovarmuuden harvaan asutuilla alueilla. Huonokuntoisten teiden osuus tulee uhkaavasti nousemaan jo lähelle 11 000 tiekilometriä. Tämäkö oli hallituksen tavoite liikennepolitiikassa?
– On tarpeen miettiä, miten ratkaisemme korjausvelan alati pahenevan ongelman tilanteessa, jossa kustannustaso on noussut pysyvästi. Liikenneväyliä on kehitettävä ja väylät pidettävä kunnossa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Korjausvelan taklaamisessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ei näyttäviä spurtteja, muistuttaa Eskelinen.
